Soittokone

Pitemmän aikaa on ollut mielessä hankkia digitoidun musiikin soittoon perinteisen jukeboxin tyylinen laitos. Sopivaa vain ei ole löytynyt, vastaantulleet soitto-ohjelmat ovat olleet enemmän tai vähemmän toistensa näköisiä kappaleluetteloita ja soittolistoja, albumikansikuvineen ja sanoituksineen tai ilman. Virkistävänä poikkeuksena näyttää olevan vain DWJukebox, joka valitettavasti vaatii toimiakseen DOSsin (tai Windowsin)

Verkkolevylle taltioitujen äänien toisto stereoilla on jo vuosikausia tapahtunut käyttäen vanhassa läppärissä pyörivää MPD-ohjelmaa ja erillistä USB-äänikorttia. Soittimen ohjausta varten on tarjolla useita erilaisia – em. tyylisiä – asiakasohjelmia, sekä tavallisia että web-pohjaisia, ja useimpien lähdekoodikin on saatavilla. Luonteva lähtökohta projektille, siis.

Jonkunmoisen – kuukausien:) – harkinnan jälkeen toteutuskelpoisimmaksi ratkaisuksi osoittautui php-pohjainen web-sivusto, joka ohjaa palvelimella olevan mpc-asiakasohjelman välityksellä varsinaista soitto-ohjelmaa.




Web-sivustossa on näkymältään vain kaksi erilaista sivua, jotka kumpikin koostuvat useammasta palasesta. Toinen sivuista on musiikkilajin, käytännössä valmiin soittolistan, valintaa varten, toisella sivulla (kuvassa) sitten varsinaisesti valitaan soiva kappale ja säädellään soiton tauotusta ja voimakkuutta. Näytöllä kerrallaan näkyvät kappaleet valitaan satunnaisesti etukäteen rakennetun soittolistan kappaleista.

Sivustosta tehtiin hetimiten 2 eri versiota, toinen kosketusnäyttöä/hiiriohjausta varten, toinen taas pelkästään (numero)näppäimistöltä käytettäväksi. Jälkimmäinen on käytössä kuvan Hukebox-rakennelmassa. Näytön ohjaus tulee kuvassa vaalennettuna näkyvältä Raspberrypi Pi -pienoistietokoneelta, sivusto ja musiikki siis paikallisverkon palvelimelta. Mikään ei tietenkään estä asentamasta mpd- ja www-palvelinta suoraan Raspberryn järjestelmään, jolloin systeemistä tulee täysin itsetoimiva.


Lisätietoja virityksestä kysymällä.

Syyssuvis

Syyspäivän tasauksen mentyä puuhastelu siirtyy taas enenevästi sisätiloihin, ja blogitekstailullekin löytynee enemmän aikaa.

Kesän aikana monet keskeneräiset projektit ja puuhastelukohteet etenivät entiseen tapaan, valmistumatta. Kasvihuoneen seinät saivat lopulta paneelin ja tilaa tuli muutenkin siivotuksi. Leikkauksesta huolimatta villinä rehottava viinirypäle tosin haittaa kulkemista ihan yhtälailla.

Navetan sikaosaston 'biljardikahvila' sai baaritiskin ja jonkun verran kalustusta, ja musiikkilaitteistokin tuli koekäytetyksi. Jatkunee taas keväällä, ja tarkempi selostus ilmestyy blogiin jossain vaiheessa.
 
Kurssilla rakennetut aurinkokeräimet nostettiin pystyasentoon jo ennen juhannusta, ja putki- ym. kytkentöjä tuli tehdyksi harvakseltaan. Tavoitteena on, että lämmintä vettä vielä kuluvana vuonna virtaisi keräimistä kellariin. Tästäkin tulee kirjoitus/-ksia, jahka toimeksi saadaan.
Navettarakennuksen räystään suojaan tuli asennetuksi Raspberry Pi -pohjainen verkkokamera (webcam), joka napsii kuvia piha-alueesta. Laitteen sähkö tulee aurinkopaneelilla ladattavista akuista, joten toiminnassa on odotettavissa katkoksia pimeyden lisääntyessä. Toistaiseksi tuntuu toimivan, kuvia laitetaan nettiinkiin muutaman kerran tunnissa, joskin suurin osa tallettuu vain paikallisesti. Kuvien siirrosta huolehtinut sääasemalaitteisto tosin rikkoontui muutama päivä sitten...

Teimme jo jokin aika sitten kuvissa näkyviä nukkeja ystävillemme nukketeatteritaiteilijoille. Vaimoni Rannveig Steinthórsdóttir oli pääsuunnittelija ja rakentaja, minä vain tein vähän puutöitä. Päiden rungot on tehnyt meille tuntematon Tsetsenialainen taiteilija, joka on ystäviemme ystävä. Rannveig maalasi päät.

Nuket liittyvät Talvisodasta kertovaan tarinaan, jonka uskoisin tulevan esitykseen joka loppukesästä tai alkusyksystä. Teatteri Taigamatto toimii Turussa ja ympäristössä.

Tässä linkki ystäviemme nettisivuille:
http://www.taigamatto.com/ 

Valitan, että en löytänyt koneesta merkkejä, jotta olisin voinut kirjoittaa
sanan Tsetsenia oikein. Ässien päälle pitäisi saada pienet v-kirjaimet, eli niistä pitäisi tehdä ns. suhuässät (lieneekö tuokaan enää oikea ilmaus;

kun ikää tulee, monet opit vanhenevat..).

Rannveig teki useita muitakin nukkeja sekä muuta rekvisiittaa, mutta tässä pienet näytteet töistä.

Liikennevalot

Jokin aika sitten tuli suoritetuksi Fortum Tarkka -sähkösopimuksen tekeminen. Ostosähkön hinta muuttuu tunneittain, ja kuluvan päivän tuntikohtaiset hinnat vahvistetaan aina edellisenä iltapäivänä, ja ovat nähtävissä sivulla http://nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/ALL1/Hourly/
Kiinnostavat tiedot ovat sarakkeessa FI ja myyntihinta selviää lisäämällä niihin ALV ja Fortumin ottama komissio (0,3 ct/kWh)
Vaihtelu ei ole suurta (senteissä), ja tähän vuodenaikaan hinnat ovat alhaalla. Toisin on talvella...
 

Pian sopimuksen tekemisen jälkeen tuli väsätyksi skripti, joka poimii em. sivulta relevantit hintatiedot, ja laskee kulloisenkin tunnin myyntihinnan lisäämällä markkinahintaan arvonlisäveron ja komission. Tuloksena luodaan www-sivu http://www.hassula.net/tila/stat/elspot_tf.html  jossa solujen pohjaväri vaihtelee mielivaltaisesti valittujen raja-arvojen mukaan vihreästä keltaiseksi tai punaiseksi. Alkuperäisen taulukon ajat ovat Keski-Euroopan ajassa (CET) eli tunnin verran jäljessä paikallista aikaa, joten kellonajatkin vaativat rukkausta.
Sivun perusteella voi yhdellä silmäyksellä saada käsityksen kunkin päivän yleistilanteesta ja päätellä, milloin on ehkä väärä aika sähkösaunontaan.

Web-sivujen katselu on aika tylsää, ja vaatii ainakin aktiivisia toimenpiteitä, joten seuraavaksi tuli mieleen käyttää em. informaatiota vielä havainnollisemmin. Sivuhan siis löytyy netistä, joten oli melko triviaali temppu kaivaa kunkin tunnin voimassaoleva hintatieto, ja luokitella se em. väriarvoihin.

Jotta homma olisi mahdollisimman silmiinpistävää, tuli iltapuhteina rakennetuksi pieni liikennevalopylväs, jossa olevat isokokoiset (12 mm) ledit syttyvät kertomaan kulloinkin kuluvan tunnin sähkönhinnan luokitteluarvon. Ledipylväs on kiinnitetty työhuoneen seinään, mistä hintatieto näkyy yhdellä vilkaisulla tuvastakin.

Valojen ohjaus on tehty vanhan sääasemana toimivan pc-koneen rinnakkaisporttia käyttäen, ja sähkö ledeille otetaan tietenkin aurinkopaneeleista:) Tarkempi kuvaus kytkennästä ja käytetystä ohjelmakoodista on mahdollisesti tulossa ja ainakin saatavilla vaikka pyytämällä.

Lietsoke

Pihan leikkimökki/kaivohuoneen tienpuoleisessa seinässä on jo jonkin aikaa ollut Kauppahuone Lampilan valmistama Lietso-aurinkoilmalämmitin, joka – aivan väärästä asennussuunnasta huolimatta – puhaltelee jo maaliskuussa mukavasti mökkiin.

Laitehan on rakenteeltaan ja toiminnaltaan yksinkertainen: lasietuseinäinen tumma laatikko, jossa oleva ilma auringon säteilystä lämpiää ja tämä lämmennyt ilma puhalletaan putkeen laitteen taakse. Puhaltimen tarvitsema sähköenergia tuotetaan laatikossa olevalla aurinkopaneelilla. Itse- ja varmatoiminen vehjes, joka tuulettaa ja kuivattaa kesämökit, varastohuoneet, veneet jne.

Navettarakennuksen sikaosaston siivouksen yhteydessä tuli mieleen, että tuollainen tuuletus-/lämmityslaite voisi toimia hyvin sielläkin. Ehkä. Ainakin kannattaisi tutkia...

Koska navetan etelänpuolen lantalan seinällä oli jo ennestään aurinkosähköä tuottava paneeli, tuulettimen sähkönsaanti oli sillä turvattu. Ja kun varastoista löytyi muitakin sopivia rakennusosia, niin ennen oikean Lietson hankintaa asiaa voisi hyvin kokeilla omavalmisteella.

Muutaman illan aikana tuli sitten nikkaroiduksi laatikko, jonka etuseinänä on n. neliömetrin vanha lämpölasi ja sisäpuolella on säteilyä kaappaamassa mustaksi maalattu peltilevy. Takalevyssä olevan reiän kohdalle on kiinnitetty 80 mm tietokonetuuletin, joka puhaltaa lämmenneen ilman lantalan poikki kulkevaan, n. 3 metrin viemäriputkeen. Aurinkoisuuden indikaattorina toimii pieni (n. 6 cm²) aurinkokenno, jonka tuottama muutaman voltin ja milliamperin sähkö on johdettu optoeristimen ledille. TILllin toisella puolella on sitten tavallinen transistorikytkin em. puhallinta ohjaamassa. Liittimeen on juotettu myös NTC-vastus mahdollista lämpötilaan perustuvaa ohjausta varten, mutta se ei ole tässä vaiheessa käytössä.

Laite näyttää toimivan suunnitellulla tavalla, mutta todellinen vaikutus sikaosaston ilmanalaan selviää vasta pitemmän ajan perästä. Hiukan vaikuttaa siltä, että puhaltimen teho ei ole ihan riittävä, ilmavirta kuoleentuu pitkään putkeen.

Komponentit eivät tässä versiossa tietenkään ole ollenkaan samaa kvaliteettia ja yhteensovitettuja kuin Oikealla Lietsolla, jonka voi tilata vaikka verkkokaupasta.

Nukkekotikurssi Punttistentie 62:ssa

Kotonamme alkoi jälleen uusi nukkekotikurssi, joka kuuluu Vakkaopiston ohjelmaan. Paikalle tuli viime keskiviikkona 29.1. kuusi oppilasta ja mukaan liittyi myös tyttäremme Jódís Maria. Edellisen kurssin osallistujia oli kaksi, mutta muut uusia.

Lupasimme rakentaa kaikille halukkaille nukketalon rungon valmiiksi siihen valmiuteen,  mihin kukin halusi. Kaikki, jotka talon tilasivat, toivoivat sen olevan niin valmiin, että sitä voi alkaa pintakäsitellä, tapetoida ja kalustaa.

Tänään tiistaina 28.1. olemme saaneet kaikki kodit toivottuun valmiuteen ja odotamme huomista päivää, jolloin saamme kuulla osallistujien kommentit taloistaan.

Liitän oheen muutaman kuvan kurssilaisista ja talojen rakentelusta työpajassani.

Rannveig valmistelemassa katon liimausta

Liima levitetty väliseinää varten

Väliseinän asennus

Liiman levitystä liitoskohtaan

Katon toinen lape liimauksessa

Lähes kaikki kurssilaiset jo paikalla

Työn touhussa

Opettajakin on päässyt kuvaan (Rannveig edessä)