Jokin aika sitten kirjoitin jutun aiemmin hankittujen aurinkokeräinten asennuksesta ja koekäyttöönotosta. Kokemuksia laitteistosta on jo kertynyt sen verran, että on aika laatia väliaikaraporttia.
Elokuun aurinkoisten päivien aikana tuli lopullinen vahvistus, että keräinjärjestelmä oikeasti toimii. Eristämättömän varaajan vesi (900 litraa) lämpeni parhaina päivinä yli 40 asteen, mutta jäähtyi sitten yön aikana kymmenkunta astetta, ja lämpeni sitten taas seuraavana päivänä. Viikon kuluttua kellarissa alkoi olla jo tuskallisen lämmintä...
Koska mitään vuotoja ei ollut havaittavissa senkään jälkeen, kun varaaja yhdistettiin talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja paine nostettiin normaalille tasolle, oli aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen, eli varaajan ja putkiston eristämiseen.
Eristys tehtiin tavanomaisilla solumuoviputkilla ja solumuovilevyllä, jota kävin hakemassa Termonovan tehtaanmyymälästä Inkoosta*. Tässä vaiheessa varaajan ympärillä on 5 cm kerros eristelevyä, mikä tuntuu riittävän melko hyvin. Pientä lämpövuotoa tietysti esiintyy, mikä lämmittää kellaritilaa turhana. Paremman käsityksen asiasta saa sitten talvella.
Ilmojen viiletessä tuli myös testatuksi varaajan toinen käyttötarkoitus, eli lämmityskattilassa lämmitetyn veden siirto varaajaan. Tämäkin toimi kuten piti, jopa paremmin, sillä havaintojen mukaan vesi siirtyi kattilasta varaajaan ja varaajasta kattilaan ns. vapaakierrollakin niin kauan kun lämpötilaeroa oli riittävästi. Yhdysputkistossa olevalla pumpulla neste saadaan tietysti kiertämään vaikka väkisin.
Kaikenkaikkiaan järjestelmä tuntuu toimivan odotusten mukaisesti. Todennäköistä on, että kiinteistön tarvitsema lämmin käyttövesi ja mahdollisesti jopa osa lämmitystarpeesta saadaan katetuksi aurinkokeräimien avulla keväästä syksyyn.
Tarkempien tulosten saamiseksi järjestelmään on tarkoitus lisätä useampia lämpötilan mittausantureita. Tästä lisää aikanaan.
* Ylimääräiset levyt ovat myytävänä, FOB Rouhu.
