Keväällä lupasin kertoa tietoja aurinkokeräinten ja -paneelien toiminnasta.
Nyt, kun kesän selkä on taittunut ja kylmäkin kivi heitetty, on sopiva hetki lyhyesti kaivella kerättyä dataa.
Keräimet ovat toimineet hyvin, laitteistoon viime loppukesällä laitettu neste on pysynyt putkissa ja painekin on edelleen se sama 2 baria. Ei siis vuotoja.
Korkein säädinyksikön näyttämä keräinlämpötila on ollut 68 astetta, ja mikä tärkeintä, varaajan lämpötila on ollut huhtikuun jälkeen melko pysyvästi välillä 35...45 astetta. Viime päivien hellekausi on tosin nostanut mittauspisteen lämpötilan yli 50 asteen (juuri nyt 57,5 °C) . Suihkuvettä riittää..
Aurinkopaneelitkin ovat tuottaneet odotusten mukaan. Kumulatiivinen kertymä helmikuusta kesäkuun loppuun on peräti 1200951 Wh, so. 1201 kWh, mikä on 2,6 kWp voimalalle ihan hyvä tulos. Ja kertoo lounaisrannikon aurinkoisista kevätpäivistä. Paras kk-tuotto oli juuri toukokuussa, 405 kWh, kun kesäkuussa jäätiin 'vain' 350 kWh tuottoon. 1500 kWh kokonaiskertymä ylittyi juuri tänään (26.7.2016).
Kaikkea tuota ei valitettavasti ole pystytty itse käyttämään, koska oma kulutus valoisaan päiväsaikaan ei ole niin suurta eikä varastoinnin suhteen ole tapahtunut mitään konkreettisempaa. Kulutustottumusten muutos, automaattiohjaukset ym. ovat työn alla. Pienenä lohtuna on, että ylijäämätuotannosta sentään saa pienen korvauksen.
Kulutusongelmista huolimatta tarkoituksena on elokuun aikana kasvattaa voimalan koko puolitoistakertaiseksi, so. 3,8 kWp kokoiseksi lisäämällä piiriin 5 samanlaista Heckert-Nemo -paneelia. Tuleepahan ainakin myytävää, ja toisaalta tuotto pilvisellä säällä ja aamu- ja ilta-aikoina vastaa paremmin kulutusta.
tiistai 26. heinäkuuta 2016
sunnuntai 20. maaliskuuta 2016
Kehittelin helmikuun lopulla uutta tuotetta, pientä pöytävalaisinta.
Kun sain proton valmiiksi, nimi tuli itsestään: Duck light. Siihen piti tuleman vielä matkapuhelimen langaton laturikin, joten nimeen liitin vielä "and charger".
Suomeksi käännettynä: Ankka-lamppu ja laturi.
Ideoinnista ensimmäiseksi protoksi kesti noin päivän. Laitteen rakentamiseen ei
tainnut mennä paria tuntia enempää. Tietenkään siinä ei ollut vielä tarvittavia sähköisiä osia, jotka oli tilattava internetistä. Jos tilasi Euroopasta, tavaran sai parissa päivässä, mutta hinta oli noin viisinkertainen Kiinasta tulevaan verrattuna. Aikaa ei vain ollut odottaa 4-5 viikkoa, koska olin lähdössä Islantiin muotoilualan tapahtumaan (Design March) 9.3.2016 ja sinne halusin lampun tai lamppuja mukaan. Olin viemässä näyttelyyn myös kolme metallista vaatenaulakkoa, mutta tämä lamppujuttu oli jotain aivan muuta!
Tavoite onnistui ja sain mukaan neljä kappaletta valaisimia, joista kaksi oli varustettu laturilla. Laitteet saivat paljon huomiota näyttelyssä ja myin näyttelykappaleet ensimmäisenä päivänä. Lisätilauksiakin tuli, tosin lähinnä ystäväni kautta. Ystäväni on Kristín Gardarsdóttir, keraamikko, jonka kanssa olimme toista kertaa esillä tässä vuotuisessa tapahtumassa Reykjavíkissa.
Näyttelymme on auki varsinaisen Design March -tapahtuman jälkeenkin aina 10. päivään huhtikuuta asti Galleria Skörinissä, joka sijaitsee designmyymälä Kraumin yläkerrassa, Adalstraeti 10:ssä Reykjavíkissa. Facebookissa olen puhunut Galleria Kraumista, mutta se oli epätarkka tieto.
I was developing a new product in the end of February. It was a small tabletop lamp. When a proto was finished the name appeared by itself: Duck light. This device was to incorporate also a cordless charger unit for mobile phones so an addition to the name was needed, "and charger".
From the advent of an idea to the first prototype took about one day. Building the device didn't take more than a couple of hours. Of course, the necessary electric parts were still missing and those I had to order via the internet. Orders from Europe came in a couple of days but the merchandise cost five times compared to the same items ordered from China. I just didn't have the luxury of time since I was going to take part in a design event in Iceland (Design March) and was to travel on the 9th of March. I desperately wanted to have a lamp or lamps with me there. I was also going to take three pieces of metal clothes hangers with me but these lamps were something else!
I reached my goal and I travelled with four pieces of Duck lights, two equipped with the charging unit. Lights got a lot of positive attention in the exhibition and I sold the exhibition pieces on the first day. I got some further orders although mostly through a ceramist friend of mine, Kristín Gardarsdóttir. I was exhibiting the second time with her in this yearly event in Reykjavík.
Our exhibition is open even after the Design March event until the 10th of April in Gallery Skörin which is located on the top floor of a design shop Kraum in Adalstraeti 10, Reykjavík. In facebook I have spoken about Gallery Kraum but that is not correct.
Kun sain proton valmiiksi, nimi tuli itsestään: Duck light. Siihen piti tuleman vielä matkapuhelimen langaton laturikin, joten nimeen liitin vielä "and charger".
Suomeksi käännettynä: Ankka-lamppu ja laturi.
Ideoinnista ensimmäiseksi protoksi kesti noin päivän. Laitteen rakentamiseen ei
tainnut mennä paria tuntia enempää. Tietenkään siinä ei ollut vielä tarvittavia sähköisiä osia, jotka oli tilattava internetistä. Jos tilasi Euroopasta, tavaran sai parissa päivässä, mutta hinta oli noin viisinkertainen Kiinasta tulevaan verrattuna. Aikaa ei vain ollut odottaa 4-5 viikkoa, koska olin lähdössä Islantiin muotoilualan tapahtumaan (Design March) 9.3.2016 ja sinne halusin lampun tai lamppuja mukaan. Olin viemässä näyttelyyn myös kolme metallista vaatenaulakkoa, mutta tämä lamppujuttu oli jotain aivan muuta!
Tavoite onnistui ja sain mukaan neljä kappaletta valaisimia, joista kaksi oli varustettu laturilla. Laitteet saivat paljon huomiota näyttelyssä ja myin näyttelykappaleet ensimmäisenä päivänä. Lisätilauksiakin tuli, tosin lähinnä ystäväni kautta. Ystäväni on Kristín Gardarsdóttir, keraamikko, jonka kanssa olimme toista kertaa esillä tässä vuotuisessa tapahtumassa Reykjavíkissa.
Näyttelymme on auki varsinaisen Design March -tapahtuman jälkeenkin aina 10. päivään huhtikuuta asti Galleria Skörinissä, joka sijaitsee designmyymälä Kraumin yläkerrassa, Adalstraeti 10:ssä Reykjavíkissa. Facebookissa olen puhunut Galleria Kraumista, mutta se oli epätarkka tieto.
I was developing a new product in the end of February. It was a small tabletop lamp. When a proto was finished the name appeared by itself: Duck light. This device was to incorporate also a cordless charger unit for mobile phones so an addition to the name was needed, "and charger".
From the advent of an idea to the first prototype took about one day. Building the device didn't take more than a couple of hours. Of course, the necessary electric parts were still missing and those I had to order via the internet. Orders from Europe came in a couple of days but the merchandise cost five times compared to the same items ordered from China. I just didn't have the luxury of time since I was going to take part in a design event in Iceland (Design March) and was to travel on the 9th of March. I desperately wanted to have a lamp or lamps with me there. I was also going to take three pieces of metal clothes hangers with me but these lamps were something else!
I reached my goal and I travelled with four pieces of Duck lights, two equipped with the charging unit. Lights got a lot of positive attention in the exhibition and I sold the exhibition pieces on the first day. I got some further orders although mostly through a ceramist friend of mine, Kristín Gardarsdóttir. I was exhibiting the second time with her in this yearly event in Reykjavík.
Our exhibition is open even after the Design March event until the 10th of April in Gallery Skörin which is located on the top floor of a design shop Kraum in Adalstraeti 10, Reykjavík. In facebook I have spoken about Gallery Kraum but that is not correct.
maanantai 7. maaliskuuta 2016
Keräimet heräävät
Aurinkopaneelien käyttöönoton ohessa olen seurannut viime vuonna toimintakuntoon saatujen keräinten toimintaa. Talvellahan niissä ei juuri liikettä ole, keräinten päälle kertyvä lumi ja huurre ei edes sula. Laskelmien mukaan kiertonesteen pakkaskestävyys on n. 25 astetta, ja lukemaa hätyyteltiin tänäkin talvena pariin kertaan.
Keräinneste jähmettyy, muttei saisi jäätyä.
Ensimmäisen kerran keräimiin tuli eloa sopivasti Runebergin päivän kunniaksi. Auringon lämpö sulatti ohuen lumipeitteen ja lämmennyt neste lähti joksikin aikaa kiertämään järjestelmässä. Seuraavat päivät olivatkin sitten pilvisiä, joten se siitä ilosta.
Varaajan vettä ei ole vähään aikaan enää suoraan lämmitetty puilla tai öljyllä, tarkoituksena on ollut antaa sen jäähtyä niin, että keräinpiirin tuotoksen seuranta olisi mahdollista. Ilmeisesti lämminvesikierukoiden häviöiden vuoksi varaajan veden lämpötila on kuitenkin pysytellyt n. 20 asteessa, vaikka kellarissa muuten ollaan vain vähän nollan yläpuolella (oheisessa kuvassa vas. ylänurkan lämpötila-arvo 11.6 kuvaa kellarin lämpötilaa varaajan ja mittauslaitteiston välissä, mikä on selvästi suurempi kuin muualla.)
Hiihtolomaviikolla aurinko jo paisteli siinä määrin, että todellista tuottoakin alkoi tulla. Keräimissä oleva anturi näytti useana päivänä 4:lla alkavia lukemia, karkauspäivänä jopa yli 50. Pumput hyrisivät ja lämpöä siirtyi varaajaan ihan mukavasti.
Lämpötila varaajassa on voimakkaasti kerrostunut kuten kuvasta näkyy. Yleisvaikutelma on, että näiden muutaman päivän aikana varaajan vesi olisi lämmennyt hyvinkin 10 astetta.
Näyttää hyvinkin siltä, että öljypolttimen voi pian sammuttaa kun sekä käyttöveden kuumennus että lämmitys tulee aurinkoenergiasta suoraan.
Keräinneste jähmettyy, muttei saisi jäätyä.
Ensimmäisen kerran keräimiin tuli eloa sopivasti Runebergin päivän kunniaksi. Auringon lämpö sulatti ohuen lumipeitteen ja lämmennyt neste lähti joksikin aikaa kiertämään järjestelmässä. Seuraavat päivät olivatkin sitten pilvisiä, joten se siitä ilosta.
Varaajan vettä ei ole vähään aikaan enää suoraan lämmitetty puilla tai öljyllä, tarkoituksena on ollut antaa sen jäähtyä niin, että keräinpiirin tuotoksen seuranta olisi mahdollista. Ilmeisesti lämminvesikierukoiden häviöiden vuoksi varaajan veden lämpötila on kuitenkin pysytellyt n. 20 asteessa, vaikka kellarissa muuten ollaan vain vähän nollan yläpuolella (oheisessa kuvassa vas. ylänurkan lämpötila-arvo 11.6 kuvaa kellarin lämpötilaa varaajan ja mittauslaitteiston välissä, mikä on selvästi suurempi kuin muualla.)Hiihtolomaviikolla aurinko jo paisteli siinä määrin, että todellista tuottoakin alkoi tulla. Keräimissä oleva anturi näytti useana päivänä 4:lla alkavia lukemia, karkauspäivänä jopa yli 50. Pumput hyrisivät ja lämpöä siirtyi varaajaan ihan mukavasti.
Näyttää hyvinkin siltä, että öljypolttimen voi pian sammuttaa kun sekä käyttöveden kuumennus että lämmitys tulee aurinkoenergiasta suoraan.
tiistai 1. maaliskuuta 2016
Talvimaisema
Minä täällä taas, pitkän tauon jälkeen. Sanotaan vain, että viime syksy ja tämän vuoden alku ovat olleet koettelemuksien täyttämät. Nyt menee jo paremmin.
Rakas vaimoni Rannveig on ollut aktiivinen pienoismallirintamalla. Talvimaiseman rakentaminen alkoi tammikuun alussa ja se valmistui melko nopeasti.
Minäkin kannoin korteni kekoon rakentamalla alustan. Risto V. rakensi valo- järjestelmän.
Rannveig kertoo mm. seuraavaa.
Minä olin saanut maisemassa olevat talot äidiltäni jo aikoja sitten ja niissä oli paristoilla toimivat valot. Paristot olivat aina lopussa hehkulamppujen suuren kulutuksen vuoksi. Myöskään valot eivät oikein pysyneet paikoillaan talojen sisällä.
Halusin saada valoasian kuntoon ja samalla rakentaa taloille sopivan ympäristön. Päädyin käyttämään eräästä taideprojektista yli jäänyttä uretaanilevyä maiseman rungoksi, koska sitä on helppo muotoilla kuumalangalla. Sitten vain maalia ja rekvisiittaa, jota riittää omista varastoista vaikka useampaankin maisemaan.
Maisemassa on myös merielementti ja kalastusaluksia kiinnittyneenä laituriin. Tämä luonnollisesti muistuttaa minua kotimaastani Islannista ja omasta lapsuudenkodistani Akranes-kaupungin lähellä. Lapsuudenkotini sijaitsee meren rannalla todella kauniilla paikalla ja toisella puolella tilaamme parin kilometrin päässä nousee jylhä Akrafjall-vuori.
Rakas vaimoni Rannveig on ollut aktiivinen pienoismallirintamalla. Talvimaiseman rakentaminen alkoi tammikuun alussa ja se valmistui melko nopeasti.
Minäkin kannoin korteni kekoon rakentamalla alustan. Risto V. rakensi valo- järjestelmän.
Rannveig kertoo mm. seuraavaa.
Minä olin saanut maisemassa olevat talot äidiltäni jo aikoja sitten ja niissä oli paristoilla toimivat valot. Paristot olivat aina lopussa hehkulamppujen suuren kulutuksen vuoksi. Myöskään valot eivät oikein pysyneet paikoillaan talojen sisällä.
Halusin saada valoasian kuntoon ja samalla rakentaa taloille sopivan ympäristön. Päädyin käyttämään eräästä taideprojektista yli jäänyttä uretaanilevyä maiseman rungoksi, koska sitä on helppo muotoilla kuumalangalla. Sitten vain maalia ja rekvisiittaa, jota riittää omista varastoista vaikka useampaankin maisemaan.
Maisemassa on myös merielementti ja kalastusaluksia kiinnittyneenä laituriin. Tämä luonnollisesti muistuttaa minua kotimaastani Islannista ja omasta lapsuudenkodistani Akranes-kaupungin lähellä. Lapsuudenkotini sijaitsee meren rannalla todella kauniilla paikalla ja toisella puolella tilaamme parin kilometrin päässä nousee jylhä Akrafjall-vuori.
perjantai 26. helmikuuta 2016
Lisää aurinkovoimaa
Vettä lämmittävien keräinten ohella auringon energiaa voi hyödyntää muuttamalla sitä sähköksi aurinkopaneeleilla. Hyötysuhde on melkoisesti huonompi, mutta tuotoksen käyttömahdollisuudet taas melkoisesti monipuolisemmat.
Pienistä, yhden paneelin ja akun off-grid-testilaitoksista on kertynyt kokemuksia jo useamman vuoden ajalta, mm. osa valaistuksesta on jo pitkään toiminut auringosta saadun sähkön varassa. Kun paneelien hinta on ollut laskusuunnassa jo pitkään, kohtuukokoisen verkkoon kytketyn aurinkovoimalan hankinta on tuntunut yhä kiinnostavammalta.
Mynämäellä 2013 pidetyssä aurinkoenergia-infossa (jonka pohjalta sitten syntyivät aiemmin kuvatut aurinkokeräimet) esiteltiin myös Lappeenrannassa organisoitua aurinkovoimala-yhteistilausta ja sen uusimista, mikä sitten toteutuikin. Tietoa tästä ja muusta asiaan liittyvästä löytyy yhteistilausten koordinaattorina toimivan Vesa-Matti Puron ylläpitämästä
Aurinkosähköä Suomeen -sivustolta, johon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos asia vähänkin kiinnostaa.
Tarkoituksena oli päästä mukaan jo v. 2014 yhteistilaukseen, mutta erilaisten teknisten ja aikataulullisten syiden vuoksi tässä ei onnistuttu. Kuten ennenkin on tullut huomatuksi, aika hoitaa monet ongelmat, ja kuukausien kuluessa asiat mm. kaapeloinnin suhteen loksahtelivat paikoilleen ja projektissa päästiin eteenpäin.
Kevättalvella 2015 suunnitelmia tehtiin ja hiottiin, ja lopulta päädyttiin tilaamaan – em. yhteistilauksen osallistujana – kymmenkunta 255 W paneelia ja 5 kW invertteri oheistilpehööreineen (Al-proffilia, johtoa, kiinnikkeita ym). Tilatut rakennusosat saapuivat sitten aikanaan kesäkuussa, ja varsinaiseen asennukseen päästiin lomakauden loppupuolella. Tarkemman raportin/kuvauksen kirjoittelen ehkä joskus erikseen, mutta sen verran voi todeta, ettei tälläkään kertaa kaikki mennyt ihan kuin siinä Yle Femman ohjelmassa...
No. Nyt ollaan siinä pisteessä, että runsas viikko sitten Carunalta saapui 16.2.2016 päivätty lupa tuotantolaitoksen liittämiseksi jakeluverkkoon.
Näin helmikuussa aurinko sentään jo aika-ajoin paistaa, joten laitos oikeasti tuottaakin jotain. Pari päivää kytkemisen jälkeen invertteri liitettiin myös valmistajan (SMA) ylläpitämään Sunny Portal -palveluun, josta voimalan tuottotietoja löytyy sivulta https://www.sunnyportal.com/Templates/PublicPage.aspx?page=e0ebd561-0a2f-4511-bee9-60161c113c48
Paneelien määrä on tuplattavissa melko vähällä vaivalla, mutta ennen lisäinvestointeja on syytä kerätä kokemuksia laitteiston toiminnasta ja varsinkin tuotoksen hyödyntämismahdollisuuksista. Selväähän on, että suurin kertymä tulee kesäkuukausina, jolloin oma kulutus on melko pientä. Ylijäämäsähkön voi tietysti myydä, kun tekee asiasta sopimuksen. Tähän ja muihin talousasioihin palataan myöhemmin.
Pienistä, yhden paneelin ja akun off-grid-testilaitoksista on kertynyt kokemuksia jo useamman vuoden ajalta, mm. osa valaistuksesta on jo pitkään toiminut auringosta saadun sähkön varassa. Kun paneelien hinta on ollut laskusuunnassa jo pitkään, kohtuukokoisen verkkoon kytketyn aurinkovoimalan hankinta on tuntunut yhä kiinnostavammalta.
Mynämäellä 2013 pidetyssä aurinkoenergia-infossa (jonka pohjalta sitten syntyivät aiemmin kuvatut aurinkokeräimet) esiteltiin myös Lappeenrannassa organisoitua aurinkovoimala-yhteistilausta ja sen uusimista, mikä sitten toteutuikin. Tietoa tästä ja muusta asiaan liittyvästä löytyy yhteistilausten koordinaattorina toimivan Vesa-Matti Puron ylläpitämästä
Aurinkosähköä Suomeen -sivustolta, johon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos asia vähänkin kiinnostaa.
Tarkoituksena oli päästä mukaan jo v. 2014 yhteistilaukseen, mutta erilaisten teknisten ja aikataulullisten syiden vuoksi tässä ei onnistuttu. Kuten ennenkin on tullut huomatuksi, aika hoitaa monet ongelmat, ja kuukausien kuluessa asiat mm. kaapeloinnin suhteen loksahtelivat paikoilleen ja projektissa päästiin eteenpäin.
Kevättalvella 2015 suunnitelmia tehtiin ja hiottiin, ja lopulta päädyttiin tilaamaan – em. yhteistilauksen osallistujana – kymmenkunta 255 W paneelia ja 5 kW invertteri oheistilpehööreineen (Al-proffilia, johtoa, kiinnikkeita ym). Tilatut rakennusosat saapuivat sitten aikanaan kesäkuussa, ja varsinaiseen asennukseen päästiin lomakauden loppupuolella. Tarkemman raportin/kuvauksen kirjoittelen ehkä joskus erikseen, mutta sen verran voi todeta, ettei tälläkään kertaa kaikki mennyt ihan kuin siinä Yle Femman ohjelmassa...
No. Nyt ollaan siinä pisteessä, että runsas viikko sitten Carunalta saapui 16.2.2016 päivätty lupa tuotantolaitoksen liittämiseksi jakeluverkkoon.
Näin helmikuussa aurinko sentään jo aika-ajoin paistaa, joten laitos oikeasti tuottaakin jotain. Pari päivää kytkemisen jälkeen invertteri liitettiin myös valmistajan (SMA) ylläpitämään Sunny Portal -palveluun, josta voimalan tuottotietoja löytyy sivulta https://www.sunnyportal.com/Templates/PublicPage.aspx?page=e0ebd561-0a2f-4511-bee9-60161c113c48
Paneelien määrä on tuplattavissa melko vähällä vaivalla, mutta ennen lisäinvestointeja on syytä kerätä kokemuksia laitteiston toiminnasta ja varsinkin tuotoksen hyödyntämismahdollisuuksista. Selväähän on, että suurin kertymä tulee kesäkuukausina, jolloin oma kulutus on melko pientä. Ylijäämäsähkön voi tietysti myydä, kun tekee asiasta sopimuksen. Tähän ja muihin talousasioihin palataan myöhemmin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)