Tilastoa vuodelta 2017

Vuodenvaihteen pimeä aika on sopiva hetki koostaa erilaisia yhteenvetoja. Lopullinen julkaisukuntoon saattaminen vain tuntuu aina venyvän, mutta seuraavassa jotain.

Kulutuslukuja

Hassulan kulutustietoja on vuodettu nettiin jo vuosia, lähinnä omaan käyttöön. Ulkoasultaan melko kamalat sivut löytyvät osoitteesta http://www.hassula.net/tila/stat/.

Sivuilta selviää mm. että veden kulutus on vakioitunut vajaaseen 60 kuutiometriin vuodessa. Öljynkulutus taas on pudotettu enintään 2000 litraan, millä onkin pärjätty. Aurinkokeräinten ja -paneelien asennuksen jälkeen päätettiin, että enempää ei vuositasolla osteta. Pari kuutiota polttopuita kuluu öljyn lisäksi.

Mielenkiintoisinta dataa löytyy sähköntuotannon ja kulutuksen puolelta.
Sähkön kokonaiskulutus pysyi entisellään, runsaassa 8000 kWh. Tästä runsaat 1700 kWh eli 22% tuotettiin itse ja n. 6300 kWh jouduttiin ostamaan. Tuotetusta sähköstä myyntiin meni lähes 1900 kWh, kokonaistuotannon ollessa 3600 kWh.

Kuukausittainen jakautuma näkyy oheisesta pylväskuviosta.

Ostetun sähkön keskihinta siirtoineen ja veroineen sisältäen kuukausimaksut muodostui n. 15 sentiksi kWh:lta.

Hiilitase

Sekä ostettu että itse tuotettu sähkö ei aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä. Sensijaan öljyn- ja puun poltto kyllä. Jälkimmäinen lasketaan yleensä ns. uusiutuvaksi energiaksi, joten vain lämmitykseen käytetty öljy aiheutti suoranaisia päästöjä.

Kun mukaan otetaan liikkumiseen käytetyt fossiiliset polttoaineet, hiilitaseesta tulee melko ruma.

Lukemia

Aurinkopaneelien määrän kasvatuksen jälkeen alkoi yhä enemmän kiinnostaa  tuotannon lisäksi sen hetkinen kulutus. Kulutuslukujen seurantaan on valmiita laitteita (mm. SMA:n Sunny home Manager, Fortumin Kotinäyttö ym), ja viivästetysti lukemia pääsee katsomaan Fortumin Valpas-palvelusta.

Reaaliaikaista yhteyttä etäluettavaan mittariin ei kuitenkaan tarjota, ainakaan maksutta ja omiin projekteihin. Tilanne toivottavasti muuttuu tulevaisuudessa, palautetta on annettu. Sitä odotellessa piti tietysti ryhtyä omiin toimiin ja rakennella jonkinlainen systeemi kulutettavan sähkön seurantaan. Seuraavassa kuvaus asennetusta laitteistosta ja tuloksia.

Etäluettavassa sähkömittarissa on pieni punainen led-valo joka vilkuttaa kulutetun sähkön mukaan, 1 vilkku per jokainen Wh. Laskemalla vilkut sopivassa aikajaksossa saadaan selville (verkosta ostetun) sähkön kulutus. (Fortumilta saatujen tietojen mukaan Kotinäyttökin käyttää tätä kulutustietojen laskemiseen)

Vilkkujen laskentaan löytyy netistä runsaasti ohjeita. Periaate on useimmissa se, että vilkkuvan ledin eteen kiinnitetään valoherkkä elementti, jota sitten luetaan säännöllisesti ja riittävän usein. Näin rakennettuna itse mittariin ei tarvitse koskea, mikä on sähköturvallisuusmielessä ja muutenkin hyvä, ja ainakin vaatisi luvan mittarointiyhtiöltä.

Sopiva elementti on tavallinen LDR-vastus, tai mieluummin (hieman herkempi) puolijohdediodi. Ebaystä löytyi  useita sopivia, ja tilaukseen laitettiin muutama kpl sekä analogi- että digitaalisella ulostulolla varustettua diodianturia, tämän tyyppisiä:
http://www.ebay.com/itm/5pcs-LM393-light-Sensor-Module-3-3-5V-input-light-Sensor-for-Arduino-/141975955115

Halpoja olivat, ja tulivat aikanaan.

Anturi kiinnitettiin 2-puolisella teippivirityksellä vilkkuledin eteen ja johdotus sitten muutaman metrin suojatulla kaapelilla rakennuksen sisälle, ja kytkentä irtoliittimillä SMA-invertterin paneelidataa keräävän Raspberry Pi-koneen GPIO-pinneihin (3v3, GND ja GPIO-input 23).

GPIO-pinnin tilan lukemiseen on useita vaihtoehtoja, mutta tarkoitukseen hyvin sopiva ja riittävä python-skripti löytyi sivulta
https://github.com/sanderjo/GPIO-counter

Skripti käynnistetään Raspberryn joka-aamuisessa bootissa ja tallettaa kumulatiivisen pulssilukeman tiedostoon, muodossa

5989
2017-04-28 10:58:06.182155

Lisäksi tuli kirjoitetuksi wrapper-skripti, joka lukee em lukematiedon ja laskee muutoksen aikayksikköä (nyt 2 minuuttia) kohti ja tallettaa tuloksen. Kulutuslukema näytetään sitten monitorisivulla kaiken muun tiedon joukossa.

Tuntikohtaisia pulssi- ja kulutuslukemia on tallessa jo useamman viikon ajalta, ja tarkoitus on jossain vaiheessa vertailla lukemia Valpas-palvelun keräämiin tietoihin. Tästä kirjoitellaan myöhemmin.

Päivitys:

Myöhemmin selvisi, että mittarin pulssiledi vilkkuu sekä tulevan että manevän sähkön tahdissa, joten lukemat eivät aina kerro kulutuksesta, myös oman tuotannon ylijäämän siirto verkkoon päin aiheuttaa pulsseja. Sama 'vika' on Fortumin kotinäyttö-laitteessa.
Todellisen kulutuksen seuraamiseen on siis kehitettävä joku muu ratkaisu. DIN-kiskoon asennettavia kWh-mittareita löytyy sähköliikkeistä, ja niissäkin on vilkkuvalopulssilähtö, johtimien ympärille asetettavilla muuntajilla voi mitata kulkevaa virtaa jne. Mietintämyssy päihin:)